Olen kissaihminen.
Jokaisen näkemäni kissan haluaisin ottaa syliin ja silittää.
Elämääni on onneksi kuulunut monia kissoja ja muistelen niitä vieläkin kaipauksella.
Haluan tämän blogin avulla kertoa teillekin kissamuistojani.
Kuvat on otettu 1950-luvun 2010-luvun välillä, joten niiden laatutaso on vaíhteleva.


lauantai 18. maaliskuuta 2017

Kissojen nukkuminen

Kissat nukkuivat ison osan vuorokaudesta,
vanhemmiten siihen käytettiin yhä enemmän aikaa.
Niillä oli monenlaisia omia nukkumapaikkoja, tyynyjä, koreja, pesiä jne.
Mutta näin se vain meidän sohva valloitettiin.

Sohvan toinen pää oli varattukin kissoille, siellä oli yksi niiden tyynyistä.
Siihen mahtui kaksikin kissaa nukkumaan. 

  Tämä tyyny sen sijaan oli tarkoitettu sohvalla loikoilevan ihmisen pään alle.

Meidän sänky oli vuodesta toiseen mieluinen nukkumapaikka.

Iltaisin kissat yleensä asettuivat omille nukkumapaikoilleen
ennen meidän nukkumaan menoa.
Yön aikana vähintään kaksi kissaa hipsi sänkyymme.
Katin lempipaikka oli tyynyni vieressä mahdollisimman lähellä päätäni.
Muut kissat nukkuivat mieluiten täkillä jalkojen päällä.

Paras paikka kissojen mielestä oli kuitenkin keittiön työpöydällä,
ikkunan edessä oleva tyyny.
Tällekin tyynylle mahtui sopuisasti kaksi nukkujaa.



Sairaana ollessaan kissat saivat vielä lämpöhoitoa seinävalaisimista.
Tässä Kati on ollut leikkauksessa, kauluri estää kissan innon tikkien poistamiseen.

Joskus kävi näinkin.
Liinu nukkuu tyynyllä liian leveästi, Kati-äiti on joutunut paljaalle pöydälle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti