syntyi 8.5.1991
kuoli 7.8.2008
Kati synnytti siis sen yhden pennun, jonka olin luvannut pitää meillä.
Mitään myytävää tästä pentueesta ei jäänyt.
Pentu oli tyttö, joka sai nimen SF*Sipsulan Karoliina, kutsumanimeksi tuli Liinu.
Kati oli ylpeä aikaansaannoksestaan.
Tuntui kuitenkin, ettei Katilla ollut sellaista perinteistä emokissan
asennetta pentuunsa.
asennetta pentuunsa.
Laitoimme emon ja pennun rauhalliseen työhuoneeseen, mutta
sitähän Kati ei hyväksynyt.
sitähän Kati ei hyväksynyt.
Kissa kantoi heti iltayöstä pennun meidän sänkyyn ja asettui
itsekin sinne nukkumaan.
itsekin sinne nukkumaan.
Meillä oli siihen aikaan vesisänky, joten pelkäsin kääntyessäni
pyörähtäväni pennun päälle.
pyörähtäväni pennun päälle.
Tilanne rauhoittui, kun kissansänky siirrettiin vuoteeni viereen,
jolloin Katilla oli näköyhteys meihin.
jolloin Katilla oli näköyhteys meihin.
Yksi kissankori oli sohvalla, johon pentu ja emo piti siirtää silloin,
kun istuimme olohuoneessa.
kun istuimme olohuoneessa.
Liinua ei tarvinnut opettaa sen paremmin syömään kuin hiekkalaatikollekaan.
Tuntui, että se vain seurasi Katin ja Sipin tekemisiä ja oppi kaiken esimerkin voimin.
Liinu oli alusta asti meidän kaikkien lemmikki.
Taisimme pitää sitä vuosikausia pentukissana.
Liinu oli koko elämänsä sellainen utelias kissa.
Tämän ominaisuuden kanssa sattui usein vahinkojakin.
Tämä kuva on aitoa Liinua, nimitimmekin kissaa touhu-Liinuksi.
Kissa halusi todella nähdä kaiken, olla kaikessa mukana.
Liinu sai varmaan parhaan mahdollisen kasvatuksen aikuiseksi kissaksi.
Kati-emo hoiti osan kasvatuksesta.
Joskus kuitenkin tuntui, että Sipillä oli päävastuu Liinun hoidosta.
Koskaan Liinun ei tarvinnut olla yksin, Sipin vierellä oli aina tilaa.
Kuten muistakin kissoista Liinustakin löytyi useita hauskoja nukkumakuvia.
Liinun lempipaikaksi nykyisessä kodissamme muodostui tämä pesä,
joka oli sijoitettu sopivasti takan läheisyyteen.
Meillä oli siis kolme kissaa.
Moni tuttava ihmetteli, miksi niin monta, mutta eihän se vielä
siihenkään jäänyt.
Liinu sai varmaan parhaan mahdollisen kasvatuksen aikuiseksi kissaksi.
Kati-emo hoiti osan kasvatuksesta.
Joskus kuitenkin tuntui, että Sipillä oli päävastuu Liinun hoidosta.
Koskaan Liinun ei tarvinnut olla yksin, Sipin vierellä oli aina tilaa.
Kuten muistakin kissoista Liinustakin löytyi useita hauskoja nukkumakuvia.
Liinun lempipaikaksi nykyisessä kodissamme muodostui tämä pesä,
joka oli sijoitettu sopivasti takan läheisyyteen.
Meillä oli siis kolme kissaa.
Moni tuttava ihmetteli, miksi niin monta, mutta eihän se vielä
siihenkään jäänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti